Intastella

22.11.2006 - 21:06

Brysselin-matkani jälkeen olen ollut Suomessa nyt jo yhtä kauan kuin mitä matkani kesti. Pimeydestä, liukkaudesta ja liian kalliista joukkoliikenteestä huolimatta olen ikävöinyt takaisin varsinaisesti vain kerran, ja se tapahtui heti paluupäivänäni. Kööpenhaminasta Helsinkiin lentävässä koneessa sain nimittäin elää täysimittaisen kulttuurishokin kaikki vaiheet kuunnellessani edessä istuvien kahden suomalaisen teinipojan keskustelua. Puhuivatko he edes suomea, en tiedä, sillä sanat valuivat sällien suusta jonkinlaisena puoliksipureskellun puuron kaltaisena aineena ja saivat minut viipymättä kaipaamaan jonnekin kauas, missä ainakaan korvieni ei tarvitse ymmärtää lähistöllä luumuilevien teinien mongerruksia, jos silmäni kärsivätkin heidän katselemisestaan.

Dariaa mukaillen: inhosin teinejä jo silloin kun olin itse teini. En osaa tarkalleen selittää, miksi kammoan heitä vieläkin. Kateutta tai katkeruutta oman menetetyn nuoruuteni tähden se ei ainakaan ole, sillä kahdeksantoista täytettyäni jokainen elämäni vuosi on ollut siihenastisesti parhaimpani, ja jos joku tulee mänkyttämään minulle jotain aikuiseksi kasvamisen kamaluudesta, pidän häntä vähintään säälittävänä ja enintään mielenvikaisena. Mitä ihmeen kaipaamista voi olla elämänvaiheessa, jolloin pystyt jo ottamaan vastaan kaikki ulkopuolelta tulevat vaikutteet, mutta sinulta puuttuvat vielä kaikki välineet, joiden avulla pystyisit suhtautumaan sinulle syötettävään puppuun edes pikkuisen kriittisesti?

Ehkä juuri tässä piileekin teinien vastenmielisyyden ydin. Koska teinit imevät itseensä vastustelematta kaiken, mitä ympäristö heille yrittää tuputtaa, heitä katsomalla saa hyvän kuvan niistä piilotetuista ja julkilausutuista määräyksistä, joita meille kaikille koko ajan tarjotaan. Eikä näiden asioiden julkinen esillepano varsinaisesti lisää järkevän ihmisen luottamusta maailmaa kohtaan. Osta osta osta, sanovat mainokset, ja kansakunnan toivothan tottelevat ja vaeltavat koulun jälkeen H&M:n haarakonttoreihin pieninä ja kiusallisina kuin mäkäräisparvi. Ei siitä vielä ole kahtakymmentäkään vuotta, kun minä olin tuossa iässä, mutta sillä välin teinien maailma on muuttunut aivan järkyttävän kulutuskeskeiseksi. Ja mistä ihmeestä he saavat kaiken kuluttamansa rahan?

Tai tupakointi. Vain neljätoistavuotiaana ihminen voi olla riittävän typerä kuvitellakseen, että tupakointi olisi jotenkin tyylikästä. Aikuiset ihmiset kyllä tietävät, että vaikka tupakointia vieläkin markkinoidaan muka jonkinlaisena villin ja vapaan yksilön keinona haistatella järjestäytyneelle yhteiskunnalle, se on todellisuudessa kaikista mahdollisista harrastuksista lammasmaisin ja tylsin. Lapset taas tietävät, että tupakka haisee pahalta. Valitettavasti fiksuista lapsista kasvaa usein kertakaikkisen älyttömiä teinejä. Ja kun yksi teinisukupolvi kasvaa aikuiseksi, tilalle tulee aina uusi, joka tahtoo tehdä kaikki samat tyhmyydet ja kulkea aivan samoja polkuja kuin kaikki muutkin heitä ennen - ja samalla lyödä rumpua omasta kuvitellusta ainutlaatuisuudestaan.

Erityisen kummallinen yhdistelmä on teinit ja seksi. Koska teinit ottavat avosylin omakseen kaiken muunkin vähänkin kaupallisuudelta haiskahtavan, tietenkin he innostuvat myös seksistä. Tai jos seksi kuulostaa liian aikuismaiselta, otetaan sitten vain pelkät seksikkyyden ulkoiset merkit, rintojen, takapuolen ja paljaan pinnan julkea esillepano. Näitähän meille kaupitellaan jonkinlaisina kuuman naisen tunnusmerkkeinä, vaikka kaikki paitsi lapset tietävät, ettei niillä ole mitään tekemistä seksuaalisen nautinnon tai ylipäätään seksistä mitään tajuamisen kanssa.

Teinit osaavat kyllä puhua seksistä, mutta se kuulostaa suurin piirtein yhtä aidolta kuin se, että kaksi 15-vuotiasta keskustelisi vakavasti viineistä. Kuten viinejä, juustoja tai Krazy Katia arvostaakseen, myös seksiä ymmärtääkseen ihmisen on kehitettävä jotain sellaista, mitä englanniksi kutsutaan nimellä acquired taste. Libby Purves siteerasi eilen The Timesissä tutkimusta, jonka mukaan kolmannes seksiä harrastaneista teineistä ei ollut kokenut nautintoa. Valehtelevat penikat. Kaksi kolmannestako vastaajista muka oli nauttinut teiniseksistä? Sitä en usko ikinä.

Britanniassa keskustellaan tällä hetkellä siitä, pitäisikö seksuaalisen kanssakäymisen suojaikärajaa laskea nykyisestä kuudestatoista ikävuodesta. En voi käsittää, kuka toivoo tällaista. Vaikka teini näyttää kuinka kypsältä ja kokeneelta, hän on silti teini ja seksi hänen kanssaan on teiniseksiä. Ja heti maksetun seksin jälkeen kaikkein suurinta seksin perusluonteen väärinymmärtämistä on teiniseksi, harjoitti sitä sitten kaksi teiniä keskenään tai aikuinen teinin kanssa. Lapset, aloittaisitte aikuisten maailmaan tutustumisen mieluummin vaikka tilsitistä.

Kategoria: Seksuaalisuus 1 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Inka

24.11.2006 - 20:36

Tästä kolumnista juontui mieleeni, kun tällä viikolla Ilta-Sanomat hehkutti, että H&M:n uudessa mainoskampanjassa näytetään niin ja niin paljon paljasta pintaa. Siis okei. Aivan varmasti Ilta-Sanomilla ja Henkkamaukalla on sopimus, että Iltis uutisoi H&M:n uuden mainoskampanjan "nostattamasta kohusta", ja Iltiksen sivuilla on vieläpä linkit niihin kuviin. Joissa ei ollut tasan yhtään mitään mitä ei ois nähty jo tuhatta kertaa.

Samaan hengenvetoon vois kauhistella sitä, että irkkigalleriasta löytyy kuulemma ala-asteikäisten tyttöjen itsestään ottamia naku/vähäpukeisia kuvia. Ilmeisesti ne lapset kuvittelee, että semmosia vaan pitää ottaa, että se jotenkin kuuluu asiaan. Ariel Levyn Female chauvinist pigsissä tästä ilmiöstä puhuttiin myös, siitä miten 12-vuotiaat tytöt läpsäyttelee stringejään pojille koulussa. Koska se on kai the done thing.

Väitän, että näillä runsaasti paljasta pintaa näyttävillä mainoskampanjoilla, ja sillä, että pikkutytöt kuvittelee että niiden pitää näyttää paljon paljasta pintaa, on yhteys toisiinsa.